Meditaatioraamattu (kirja-arvio)

Teos Meditaatioraamattu: Uskonnollis-meditatiivisen tiedon uudelleen elpyminen (Basam Books, 2022) kutsuu lukemaan. Otsikko on latautunut mutta samaan aikaan kiinnostava. Sanojen meditaatio ja Raamattu yhdistäminen ei nimittäin ole itsestään selvää.

Meditaatio on käsitteenä epämääräinen ja vieraskin. Sitä tarjoillaan meille hengellisestä sisällöstä riisuttuna rentoutumistekniikkana, toteaa kirjailija ja sosionomi sekä diakoni Karla Löfgren teoksessaan Meditaatioraamattu, joka käsittelee “kaikkien suurten uskontojen ytimestä löytyvät meditaatiomenetelmät”.

Väite itsessään on mielenkiintoinen: mitä meditaatiolla oikeastaan tarkoitetaan. Voidaanko todella sanoa, että kaikissa uskonnoissa on meditaatiotekniikoita? Viittaako meditaation käsite liikaa itämaiseen hengellisyyteen?

Asiaa voi olla helpompi lähestyä uskontojen mystiikan kautta. Universaaleina kokemuksina mystiset ja meditatiiviset kokemukset voivat olla tietyssä mielessä toisiaan lähellä. Mutta missä mielessä mystinen kokemus on yhteneväinen, kun sitä aletaan sanoittaa vaikkapa teologisesti?

Teoksen Meditaatioraamattu takakannessa sanotaan, että meditaatio parantaa särkyneen sydämen ja opettaa hallitsemaan mieltä. Se voi myös auttaa meitä vaikeissa tunteissa, riippuvuuksissa, yksinäisyydessä ja päämäärättömyydessä. Terapeuttisin on mielen tekniikan ja henkisyyden yhdistelmä.

Mindfulness on suosittua tänä päivänä. On kuitenkin syytä pitää mielessä, ettei sekään sovi aivan kaikille. Joillakin se lievittää ahdistusta, joillakin se taas lisää sitä. Ihmisen voi olla vaikea olla itsensä tai jumalansa kanssa. Meditaatiolla voikin olla mielestäni myönteisiä ja kielteisiä ominaisuuksia riippuen sen asiayhteydestä.

Kirjassa lausutaan myös ääneen olettamus, että meditaatio voi olla vaihtoehto perinteiselle, näkökulmaltaan rajoittuneelle uskonnollisuudelle, mikä asettaa hengellisyyden ja henkisyyden vastakkain. Ikään kuin vain kuorittu uskonto olisi ytimeltään puhdas.

Meditaatioraamatun ideana on tarjota kattaus eri uskontopiirien menetelmiä, joista ei ole ennen suomeksi välttämättä edes kuultu. Uskontojen taustalta löytyy Löfgrenin mielestä universaali hengellinen totuus, joka tavoitetaan ja koetellaan omakohtaisesti meditaation avulla.

Väite on pitkälle menevä, vieväkin. Jokainen voi itse alkaa meditoida ja katsoa, mihin päätyy, tai sitten hän voi tutustua meditaatioihin Karlan kanssa. Sitä kautta avautuu mahdollisuus miettiä, mitä meditaatio hänelle itselleen voisi merkitä.

Kyseessä on yli 300-sivuinen teos, joten sitä ei sanoita tai edes kahlaa hetkessä. Mukana on myös paljon ajattelijoita. Meditaatioperinteet eri kulttuureissa ja uskonnoissa tulevat tutuiksi. Uutuutena lienee ADHD-meditaatio.

Meditaatioraamattu ei kuitenkaan ole vain tietoteos, vaan se on ennen kaikkea ja myös omakohtainen kirja. Sen kirjoittaja ottaa kantaa meditaation tarpeellisuuteen sekä sen luonteeseen ja sille ominaiseen ympäristöön.

Karla Löfgren on kulttuurintutkija (FM), sosionomi, diakoni ja toimittaja, jonka edellinen teos Usko, toivo, rakkaus, meditaatio kertoi pluralistisesta uskontoteologiasta eli kaikkien uskontojen yhdenvertaisesta hyväksymisestä tienä valaistumiseen.

Lopulta meditaatio voitaneen ymmärtää mielentilaksi, jota määrittelevät tietoisuus ja rauha mielen sisältöinä. Se on tavoite, jota kohti joissakin uskonnoissa mennään, mutta kristinuskossa se ei tapahdu itsen kautta. Ihminen muistaa tai tietää Jumalan olemassaolon, eikä tunne “jumalaa” omassa sisäisessä itsessään.

Teos on suloisen sillisalaattimainen, mutta samaan aikaan se sopii luettavaksi vähän kerrallaan tai sieltä täältä riippuen siitä, mikä itseä kutsuu. Meditaatiota voi käyttää rauhoittumiseen, rentoutumiseen ja terveyden ylläpitoon sekä edistämiseen, kuin myös tunteiden käsittelyyn. Näköalat ovat laajat ja syvälliset.

Itsensä kohtaaminen ja itsensä kanssa istuminen hiljaa voi olla helppoa tai vaikeaa tai jotakin siltä väliltä. Uskonnoissa näin on aina tehty, ja joskus niin ne ovat saaneet alkunsa. Hiljentyminen, näyt, uskonopit, mystiset kokemukset. Rukoileminen tai muu hartaudenharjoitus voi olla meditatiivista.

Kirjoittanut: Tea Holm, teologi

Advertisement