Pyhän Mechtildin ilmestykset on käännösjärkäle, joka nivoutuu osaksi roomalaiskatolisen kirkon historiaa. Teoksen on kääntänyt Mikko Kauko ja kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Teoksen ilmestymispäivä on 28.12.2022 eli Viattomien lasten päivä.
Ilmestyskirjallisuus oli keskiajan uskonnollisen kirjallisuuden alalaji. Eräs ilmestyksiä saaneista naisista oli Mechtild von Hackeborn, jonka 1290-luvulla saamat ilmestykset löysivät tiensä Naantalin luostariin luostariveli Jöns Budden ruotsintamina vuonna 1469.
Pyhän Mechtildin ilmestykset on julkaistu ensimmäistä kertaa suomeksi. Käsillä oleva käännös pohjautuu juurikin Jöns Budden* ruotsinkieliseen versioon, joka valaisee paitsi 1400-luvun birgittalaissisarten elämää myös yleiseurooppalaista mystistä kirjallisuutta.
Mechtildin ilmestykset suomentanut FT Mikko Kauko taustoittaa teosta ja kommentoi siinä ilmestysten eri versioiden välisiä eroja ja kieltä sekä niihin liittyviä filologisia kysymyksiä kuin myös tekstin historiallisteologista kontekstia.
Kirja sisältää johdannon Jöns Buddeen ja Mechtild von Hackeborniin sekä filologiaan ja tekstihistoriaan. Siinä on yli 500 sivua. Teos on kauttaaltaan katolisen teologian ja kuvaston sekä käsitteistön läpitunkemaa Jumalalle omistautumista.
Pyhän Mechtildin ilmestykset ovat vertauskuvallisia mutta kuitenkin niin selkeitä, että hän itse tulkitsee niitä vaivatta myös muille uskoville. Jeesus Kristus näyttäytyy tälle nunnalle eri tilanteissa. Osana katolisen kirkon kontekstia näyistä tulee ymmärrettäviä, jokseenkin normaaleja ja ainakin hyväksyttyjä.
Pyhä Mechtild oli varhaisen luostarikutsun saanut saksalainen nunna, joka sisarensa kuoltua alkoi saada ilmestyksiä 1200-luvulla. Nämä ilmestykset merkityksellistävät elämää Kristuksen yhteydessä. Ne opettivat teologiasta, Jeesuksesta Kristuksesta ja neitsyt Mariasta.
Teos tuo esiin myös sen, kuinka teksti muuntuu ajan mukana. Toisin sanoen käännösversiot eivät täysin vastaa alkuperäistä käsikirjoitusta, kuten eivät kopiotkaan. Käytössämme ei ole alkukielistä kopiota, jota Budde käytti. Keskiaikainen kääntäjä olikin sekä kääntäjä että kirjailija, joka saattoi jopa yhdistellä eri lähteitä.
Helftan luostarissa Saksinmaalla vaikuttanut pyhä neitsyt Mechtild Hackebornilainen (n. 1241-1298) oli nöyrä ja musikaalinen nainen, joka oli saanut mystisen kontemplaation taivaallisen lahjan. Luostariin hän vaati päästä sisarensa jalanjäljissä jo lapsena. Hengelliset näyt vahvistuivat 50-vuotiaana.
Pyhän sydämen näyt luostariyhteisö kokosi sittemmin kirjaksi. Pyhimykset, enkelit ja kiirastuli ovat osa katolista kuvastoa. Teologiset ydinkohdat tulevat selkeästi esiin. Skolastisen filosofian sijaan näyt puhuttelevat ja saavat kiinni itse teosta.
Pyhä Mechtild eläytyy pyhimysten ja historiallisten henkilöiden elämään monissa näyissään. Rippi ja ehtoollinen saavat omat ohjeistuksensa. Hengen elämän avulla ihmisen silmä näkee valon. Se ei ole maallista valoa, vaan jumalallista kirkkautta.
Kirjoittanut: Tea Holm, teologi.
*Viimeisin merkintä Buddesta on vuodelta 1491, joten hänen oletetaan kuolleen melko pian sen jälkeen.
Kirjailijanblogi.com - Tieto on pääomaa 
Leave a Reply