Sirpale elämää

Ennemminkin kauhutarinoistaan tunnettu Arthur Machen osoittaa teoksessaan Sirpale elämää (engl. A Fragment of Life) taitonsa toissavuosisadan vaihteen lontoolaisen arkielämän kuvaajana. Tavanomaisesta elämästä ja tarinasta kehkeytyy epätavanomainen, ajoittain mystinen ja jopa unenomainen psykologinen jännitystarina.

Lukija odottaa jotakin odottamatonta ja ennakoimatonta. Ne hän saa muttei silti kauhua. Pitääpä siis tutustua tämän kauhukirjallisuutta inspiroineen kirjailijan muuhun tuotantoon, koska Stephen King on sanonut Arthur Machenin Suuri jumala Panin olevan mahdollisesti paras ikinä kirjoitettu englanninkielinen kauhutarina.*

Sirpale elämää on arvoituksellinen, verkkaisesti etenevä teos tavanomaisesta, joskin toinen toisiinsa erityisen kiintyneestä, avioparista, jonka elämään hiipii tunne jonkin erikoisen läsnäolosta. Ulkopuolisen silmin aviopari Edward ja Mary Darnellin elämä on sellainen kuin kaikilla muillakin.

Kirjan alussa Edward näkee unen, jonka myötä maailma alkaa tuntua aina vain epätavallisemmalta. Pikku hiljaa unenomainen maaseutu kohtaa kaupunkimaisen todellisuuden: sen, mitä on asua Cityssä toimistotyöläisenä ja toistaa samaa rutiinia, verrattuna siihen, minkälaista elämä mahdollisesti ennen vanhaan oli.

Teoksessa menneisyys kohtaa nykyisyyden. Mielikuvitus kohtaa todellisuuden. Se saa lukijan kysymään itseltään: Mikä onkaan todellista? Onko arjen takana jotain todellisempaa todellisuutta? Mikä on unimaailman ja mielikuvituksen suhde elettyyn elämään?

Kirja liikkuu 1890-luvun Lontoossa. Sen mystiikan viittauksista tulee mieleen vapaamuurarius, mutta en osaa sanoa, liittyikö kyseinen liike mitenkään Machenin elämään. Joka tapauksessa teos Sirpale elämää antaa ymmärtää, että todellisuus tuolla jossain on ehkä todellisempaa kuin arki.

Tarina itsessään on ikään kuin hieman mitäänsanomaton. Asiat tapahtuvat verkkaisesti, liian hitaasti. Kirjan kädestä laskettuaan jää tunne, että tarina jää jotenkin kesken. Siinä tapahtuu niin vähän; enemmän on sanoja sanojen takana: pinnan alla.

Samaan aikaan Machenin teos on ilmaisultaan hienovarainen ja briljantti. Jälkimmäinen johtuu taiturimaisesta kielenkäytöstä. Käännös on myös ammattimainen. Machen on kuvailemisen ja viipyilevän tunteen mestari. Tapahtumat tunkeutuvat lukijan psyykeen kuin pakenematon toinen todellisuus.

Lukija elää hetkellisesti ikään kuin kirjan luomassa kuplassa. Sen omassa maailmassa. Sellaisissa kuplissa mekin ehkä elämme, minä ja sinä. Mutta suurin osa ei sitä tiedosta.

Teos on osa Basam Books Klassikko-sarjaa.

****

Kirja-arvion on kirjoittanut Tea Holm, tietokirjailija.

Kuva: Basam Books

Kääntäjä: Hannu Poutiainen

*https://stephenking.com/news/message-from-stephen-msg11.html

Vinkki: BookBeatista löydät Arthur Machenin teokset englanninkielisinä. Voit tilata suomennoksen Basam Booksin verkkokirjakaupasta.

Huom. Kirjailijanblogi sisältää kaupallista yhteistyötä.

Advertisement

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: