Arjen huojuvat tukipilarit: Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet Venäjällä

Arjen huojuvat tukipilarit: Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet Venäjällä (2022) on teos tavallisten venäläisten arjesta. Keskiössä ovat sosiaaliset tekijät ja marginaalissa elävät ihmiset. Teos on kirjoitettu pääosin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022.

Kohderyhmää ovat erityisesti tukea saavat tai tarvitsevat. Yleisesti ottaen kirjassa tarkastellaan venäläistä yhteiskuntaa, väestöä ja hallintoa sekä verkostoja sekä koulutusta Venäjällä, mutta ennen kaikkea sosiaaliturvaa. Mukaan mahtuu niin asumisen monimuotoisuus kuin kodittomuuden riesat.

Venäjällä julkisia palveluja on kehitetty. Jopa liikkuvat palvelut kiertävät harvaan asutuilla seuduilla. Siinä samassa verkkoasiointiakin edistetään. Yhteistyössä asukkaiden, kuntien ja paikallisten yritysten kanssa on onnistuttu kunnostamaan mm. urheilu- ja leikkipuistoja.

Kirjailija Katja Ihamäki on valtiotieteen tohtori, joka työskentelee ammattikorkeakoulussa yhteiskuntatieteen lehtorina. Hänen teoksensa Arjen huojuvat tukipilarit on erittäin ajankohtainen. Ymmärtääkseen Venäjää pitää siitä ottaa selvää.

Pietari on lähellä helsinkiläistä. Tällä hetkellä voisi sanoa, että pelottavan lähellä. Noin 390 kilometriä autolla ajaen. Etäisyys linnuntietä on 299 km. Matkustamista Venäjälle on ennen “sotilaallista erikoisoperaatiota” rajoittanut jo merkittävät erot kulttuurissa, politiikassa ja uskonnossa sekä elintasossa, kuin myös tartuntataudeissa.

Nyky-Venäjää ei kuitenkaan voi ymmärtää ymmärtämättä sen sosiaalisia olosuhteita. 24.2.2022 alkanut hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut tilanteen täysin. Nyky-Venäjää ei ehkä voi ymmärtää edes sen jälkeen. Mutta kirjan avulla voi kuitenkin sitä yrittää.

Kirjailija ja kulttuuriantropologi Katja Ihamäki on haastatellut työhönsä sitoutuneita viranomaisia ja kansalaisia, jotka ovat puhuneet omista kokemuksistaan. Lisäksi hän on perehtynyt tutkimuksiin. Neuvostoliitossa hän kävi jo ennen Gorbatšovin aikaa (1985). Hän tietää, mistä hän kirjoittaa.

Kirjoittajan mukaan nyky-Venäjä koostuu yli 130 erilaisesta kansasta, etnisestä ryhmästä ja 80 kielestä viisine erilaisine kirjaimistoineen. Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä vuonna 1991 syntyi itsenäinen Venäjän federaatio, joka oli väkiluvultaan puolet edeltäjäänsä pienempi. Baltian maat ja Ukraina itsenäistyivät uudelleen.

Venäjä peittää noin kahdeksasosan maapallon pinta-alasta. Maa kattaa peräti 11 aikavyöhykettä.

Venäjällä on viime vuosina kehitetty sosiaaliturvaa. Ennen Ukrainan sotaa venäläiset tulivat laivalla Suomeen. Nyt yhteystyö on päättynyt lähes kokonaan. Uusi rautaesirippu on kuitenkin laskeutunut.

Lopuksi voisi todeta, että kansalaisbarometreissä venäläiset arvostavat vapautta ja länsimaisia ihanteita. Silti Ukrainan sota tuo synkän varjon kaiken ylle, etenkin Venäjän ja Ukrainan ylle, kuten kirjoittaja itsekin toteaa. Venäjää on entistä vaikeampi ymmärtää, mutta ainakaan silmänsä sulkemalla se ei onnistu.

Kirjoittanut: Tea Holm, FT

Huom. Blogini sisältää kaupallista yhteistyötä.

Advertisement